Auringonpolttaman oireet

 Toisen asteen polttamassa on punoituksen lisäksi pinnallisia rakkuloita ja turvotusta. Kolmannessa asteessa rakkulat ovat syviä ja ulottuvat .......

ARVAAKAS IHAN HUVIKSEEN KENEN SELKÄ LAUANTAINA SAI TUON YLLÄ MAINITUN...VOITEET OLI MUTTA; EN TAJUNNUT LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSTA...ARVATKAA MIKÄ TUSKA....

Minä olen vasta pukenut sanoiksi erään asian joka oli minulle suuri pettymys..Silloin kun vihdoin ja viimein sain sen valkolakin jonka eteen tein töitä ja joka ei todellakaan tullut helpolla, päätin että lahjaksi saamani rahat käytän KERRANKIN , ITSEKKÄÄSTI ajatellen vain itseeni ja tiesin jo mihin; siihen uuteen järjestelmäkameraan:)

Mutta te jotka blogiani olette seuranneet tiedätte ettei ( taaskaan) kohdallani käynyt kuten toivoin, tuli sairasloma, rahattomuus...kamera jäi ja rahat meni. Nyt olen vasta tajunnut kuinka pettynyt olin, tämä saattaa kuulostaa jonkun mielestä itsekkäältä valitukselta, mutta siitä vaan! Ajattelelen , että minulla on siihen oikeus. Kevät on jatkuvasti potkinut päähän vain ja jaksan ihmetellä milloin se kääntyy toisin päin. tästä tuli tällainen valitus, mutta ei ole pakko lukea

HALUAN TOIVOTTAA TEILLE KAIKILLE JOTKA EKSYTTE VIELÄ BLOGIINI , OIKEIN IHANAA JA AURINKOISTA PÄIVÄÄ, SILLOIN KUN TUNTUU TÄLTÄ SE TÄYTYY MYÖS KERTOA ÄÄNEEN

EN OLE  LOPETTANUT ENKÄ KADONNUT, MINÄ VAIN - NO MINÄ VAIN TÄLLÄ HETKELLÄ OLEN UUSIEN RATKAISUJEN EDESSÄ JA SAMALLA PELKÄÄN TULEVAA.

jos yleensä sanotaan, että maanantai on päivä jolloin kaikki menee pieleen, niin minulla se tällä viikolla on tiistai

kävin kirurgin luona sairasloman jatkon hakemassa ja syksystä vähän puhuimme..ja nyt on sitten niin paska loppupäivä kun kipu aina pahenee autolla ajaessa pitkään..ja kuumuus on minun kädelle myrkkyä. hyvin mustavalkoinen päivä siis.

muistan sen illan yhä edelleen
                    sen tuoksut
                           sen äänet

mutta sitä miltä sinä näytit
en enää saa mieleeni

siihen jäi aina varjo,
siihen mihin koskit.

Varjot vain lisääntyivät
en päässyt niistä irti

lopulta, varjot jäivät
                                  minä katosin

Jos yrittäisin kovasti,
tulisitko tänäkin yönä?
Tulisitko niin lähelle
                             melkein voisin koskettaa sinua..

Voin tuntea lämpösi
                             hengityksesi..

Ehkäpä...
                           jos suljen silmäni nyt heti..
                           sinä löydät tiesi uneeni takaisin.

http://www.youtube.com/watch?v=9orWovf1psI&feature=related

Mie olen rakastunut..rakastunut kameraan..haluaisin itselleni NIkon D50 vähintään..

kesällä kerran

Tässäpä kiteytettynä upeasti...

Mitä se on elämä?
En tiedä, elän kuitenkin, en hellitä.
Eksyn yhä syvemmälle ja jatkan,
ahneesti, kourat täynnä erehdyksiä...

-Aila Meriluoto

hyvää päivää kaikille sinne

...pienestä ilosta...

http://www.youtube.com/watch?v=aqWp3Vd_268

..sekä ystävän tuesta.....

täällä minä olen edelleen:)

Tämä blogi on ollut pitkään hiljaa, rehellisesti sanottuna en jaksa kirjoittaa tästä elämän mustavalkoisuudesta .

en olisi uskonut kuinka vaikeaksi muodostuu tämä elämä, työtapaturman takia. Vakuutusyhtiö on päättänyt että olen täysin työkykyinen 16.2 lähtien. Tapaturmaeläkettä ei makseta, tuloja on nyt sitten 0€.

Täytyisi saada lakimies kirjoittamaan vastineita ja kirjelmiä, mutta eihän minulla sellaiseen ole rahaa. Välistä tuntuu kuin katsoisin omaa elämääni jostakin kauempaa, jonkun toisen silmin. Kuntoutuminen ja parantuminen on vaikeaa jos mielessä pyörii vain rahahuolet.

Jos teen itse päätöksen keskeyttää sairaslomani, sen jälkeen kaikki mitä tulee on itseaiheutettua, sen jälkeen ei ole mahdollisuutta hakea apua mistään enkä saa enää mitään.

Elämäni on nyt perin mustavalkoista, tyhjät kliseet eivät lohduta. Ainoa mitä jaksan ihmetellä, on MILLOIN TÄMÄ LOPPU, VAI LOPPUUKO KOSKAAN?? Kuinka paljon täytyy yhden perheen kärsiä??

Jostakin saattaa kuulostaa v######## valitukselta, mutta tervetuloa se ihminen minun tilanteeseeni.

Siinä se seisoi taas
sen harmaista suortuvista valui vettä

katsoi minua

astui askeleen

toisen

minulla ei ollut pakopaikkaa
seisoin ja annoin sen tarttua minuun.

Käteni syttyi tuleen
mitä enemmän se poltti
sen pienemmäksi minä käperryin

Sen harmaat suortuvat säkenöivät
tiesin hävinneeni taas
jälleen kerran

tämän taistelun

Kivun kanssa.

Minä pidin lujasti kiinni
sormeni  olivat jo tunnottomat.

Hän katsoi minua
irroitti käteni rauhallisesti, siveli sitä hetken

ja kääntyi pois.

Jäin siihen

kädessäni vielä hänen sormiensa lämpö.

Silloin saapui Toinen Päivä.

Kuolemansairailla lapsilla rahastanut mies jättikorvauksiin

julkaistu eilen klo 14:06, päivitetty eilen klo 22:27

kiitos, että olette kaivanneet minua ,ainakin joku.

Olen "elossa", mutta nyt ei ole ollut aikaa oikein kirjoitella eikä voimia. Vakuutusyhtiön kanssa on taistelut menossa, selvityksiä vaativat vain lisää ja lisää, eikä rahaa ole siis tullut. Fysiot ja toimintaterapiat sain.

sekä omassa kaupingissa on menossa suuret ja ikävät asiat, ne vaativat myös oman aikas suurenkin osan minun ajastani...olen myös kiinnostunut minulle tehdystä diagnoosista, eli siitä crps:STÄ, ELI cerpistä. Olen löytänyt muitakin sitä sairastavia ja se on ollut minulle pelastus
Kirjoittelen kyllä tännekin kunhan aian jaksan, lopettaa en blogiani aio, nyt vain on tällainen tilanne.

vakuutusyhtiö aikoo tehdä minun kuntoutumisen mahdottomaksi tältä alkaa näyttää ensi viikolla palaveri että maksavatko edes tapaturmaeläkettä lainkaan...jos minulle ei tule rahaa eikä terapia hommiin saa maksusitoumuksia silloin vakuutusyhtiö ajaa minut nurkkaan ja pakottaa töihin. Perhe ei elä ilman rahaa, eihän niin tee kukaan. Itku tuli tänään, valitukset eivät paljoa auta jos niissäkin menee kuukausia jälleen. Nyt pelottaa kyllä. NIm. jos töihin täytyy palata tässä tilanteessa minun tilanne on muutaman kuukauden kuluttua sellainen, että  toinen puoli on "hävinnyt" kokonaan  eli sen toimintakyky on nolla. Ja kipu..sehän onkin aivan oma asiansa.

Kuntoudun tässä nyt sitten.

TÄNÄÄN TULI 5 VKO SAIRAALASSA JA PÄÄSIN KOTIIN. NYT ALKAA SITTEN OPETTELU..OPETTELU RAUHALLISUUTEEN, ASIOIDEN TEKEMISEEN HITAAMMIN, LEPÄÄMISEEN...

EN OLE PUIKKOJA NÄHNYTKÄÄN KUUKAUTEEN, KATSOTAAN MILLOIN KATSON NIITÄ.NYT NUKKUMAAN, AAMULLA ALKAA KLO 8 FYSIOTERAPIA OMALLA PAIKKAKUNNALLA JA SITÄ TÄYTYY OLLA NYT 3XVIIKKO 3:N KK AJAN. JA MUUT PÄÄLLE.

edit: jos täällä käy CRPS:ää sairastavia minä mielelläni juttelisin siitä lisää:) joten jätä kommenttia